Kannattaako opiskelupaikka ottaa vastaan?
Kannattaako opiskelupaikka ottaa vastaan?
Hei!
Tähän aikaan vuodesta saan aina paljon kysymyksiä siitä, kannattaako opiskelupaikka ottaa vastaan vai ei. Kysymys on aiheellinen nimenomaan ensikertalaiskiintiöidenvuoksi. Koska ensikertalaisena voi saada merkittävää etua muihin hakijoihin verrattuna, niin on monia tilanteita, joissa kannattaa jättää vähemmän mieluisa opiskelupaikka ottamatta, ja näin säilyttää ensikertalaisen asema seuraavassa haussa. Koska tämä kysymys askarruttaa monia, niin vastaan siihen nyt kaikille yhteisesti.
Kun ensikertalaiskiintiöt tulivat vuonna 2016, näytti tulosten perusteella siltä, että ensikertalaisuudesta saatava hyöty jäi vähäiseksi ja useimmissa lääketieteellisten alojen hakukohteissa sitä ei ollut ollenkaan. Siksi suosittelimme tällöin useimmille hakijoille, että vähemmänkin mieluisa opiskelupaikka kannattaa ottaa vastaan, jos sen avulla saa mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä välivuodeksi tai sen avulla voi oppia asioita, jotka hyödyttävät myöhemmin lääkiksen pääsykokeessa. Esimerkiksi vuosi fysiikan opintoja yliopistolla voi tuoda paljon syvällisempää ymmärrystä fysiikkaan, mikä puolestaan saattaa merkittävästi helpottaa pääsykokeen fysiikan tehtävien ratkaisemista seuraavana vuonna.
Tänä vuonna tilanne on kuitenkin hieman erilainen kahdesta syystä.
1. Ensi vuonna otetaan käyttöön todistusvalinta, ja virallisten tietojen mukaan vuoden 2020 todistusvalinnassa otetaan huomioon ainoastaan ensikertalaiset hakijat. Jos siis et nyt päässyt mieleiseesi hakukohteeseen, olet ensikertalainen, ja sinulla on hyvä ylioppilastodistus tai realistiset mahdollisuudet korottaa ylioppilasarvosanasi hyvälle tasolle, niin sinulla voi olla erittäin hyvä syy luopua nyt saamastasi opiskelupaikasta. Yleensä opiskelupaikan vastaanottamista pohtivat ne, jotka eivät ole vielä päässeet lääkikseen, mutta tänä vuonna kysymys voi tulla eteen myös niille, jotka ovat saaneet opiskelupaikan lääkiksestä, mutta vähemmän mieluisasta kaupungista.
Jos mietit ensikertalaisuuden merkitystä omalla kohdallasi, sinun kannattaa siis kysyä itseltäsi, kuinka realistista sisäänpääsy todistuksella kohdallasi on. Todistusvalinnassa huomioidaan kuusi ylioppilasarvosanaa ja parhaat pisteet voi saada kirjoittamalla laudaturit pitkästä matematiikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta, äidinkielestä ja pitkästä vieraasta kielestä. Meidän arviomme on, että todistusvalinnassa hyväksytyksi tulemiseen todennäköisesti tulee tarvitsemaan keskiarvoltaan vähintään eximian tasoiset arvosanat. Jos fysiikka ja pitkä kieli eivät ole hallinnassa, myös psykologiasta ja keskipitkästä kielestä voi saada suhteellisen hyvät pisteet. (Tarkemmat pisteytykset voit katsoa nettisivuiltamme täältä.) Tulevan syksyn ja kevään aikana on kaksi mahdollisuutta korottaa ylioppilasarvosanoja, joten esimerkiksi neljän aineen korottaminen voi olla hyvinkin realistista.
2. Ensikertalaisuudesta sai tänä vuonna hyötyä lähes kaikissa lääketieteellisten alojen hakukohteissa ja lisäksi muutamissa kohteissa hyöty oli todella merkittävä (jopa 16,3 raakapistettä). Yksi syy lisääntyneeseen ensikertalaishyötyyn saattaa olla se, että hakijat ovat huomanneet, että ensikertalaisuudesta ei viime vuosina ole ollut kovin paljoa ja siksi moni on ottanut toisen opiskelupaikan ja ensikertalaisten määrä on vähentynyt ja ensikertalaisuudesta saatava hyöty siksi lisääntynyt. Toistaiseksi ei ole tiedotettu, tuleeko myös pääsykoevalintaan ensikertalaiskiintiö vuonna 2020, mutta se on mahdollista, ja tällöin ensikertalaisuus voi ensi vuonna auttaa myös niitä, jotka eivät todistuksella pääse sisään, vaan hakevat pelkällä pääsykokeella.
Se, kannattaako opiskelupaikkaa ottaa vastaan, riippuu monesta asiasta, ja omaa tilannetta kannattaa miettiä kokonaisuutena. Seuraavassa on muutamia yleisiä huomioita, jotka voivat auttaa sinua oman päätöksesi kanssa.
Olet saanut opiskelupaikan muualta kuin lääkiksestä.
Mitä hyötyä paikan vastaanottamisesta voi olla:
– Esimerkiksi fysiikan tai kemian opinnoista voi olla pääsykokeen kannalta hyötyä. Tältä osin päätöksessä on ratkaisevaa miettiä, minkä asioiden osaamisesta pääsykoemenestys kaikkein eniten on jäänyt kiinni. On varsin tavallista, että pääsykoesuoritusta rajoittaa liian pinnalliseksi jäänyt ymmärrys fysiikassa ja kemiassa. Kaavat ja laskut on opittu rutiinilla ja toistolla, mutta syvällinen ymmärrys ilmiöistä ei ole kehittynyt. Tällaisessa tilanteessa vuosi yliopisto-opintoja voi tehdä ihmeitä. Toisaalta, jos merkittävämmät pistemenetykset aiheutuvat huolimattomuusvirheistä tai liiallisista suorituspaineista, eli fysiikan yliopisto-opetus todennäköisesti auta näihin lainkaan.
– Kun saat opiskelupaikan jo nyt, pääset samalla nostamaan Kelan opintotukea. Monilla hakijoilla opintotuki voi auttaa siinä, että ei tarvitse käydä töissä, mikä jättää enemmän aikaa pääsykoevalmistautumiseen. Opintotukea varten pitää toki suorittaa jonkin verran yliopistokursseja, mutta jos nämäkin kurssit ovat pääsykokeen kannalta hyödyllistä asiaa, niin se ei varmastikaan haittaa.
– Jos sinulla on monta vuotta pääsykokeeseen lukemista taustalla, vaihtelu voi olla virkistävää, ja saatat jopa huomata, että pidät toisen alan opiskelemisesta, etkä enää haluakaan lääkikseen.
Mitä hyötyä voi olla siitä, että ei ota paikkaa vastaan:
– Jos menetät ensikertalaisuuden, menetätä samalla mahdollisuuden päästä sisään todistusvalinnalla ensi vuonna. Jos sinulla on hyvä todistus tai hyvät edellytykset arvosanojen korottamiseen, kannattaa ensikertalaisuus säilyttää.
– Säästät aikaa ylioppilastodistuksen parantamiseen tai pääsykoevalmistautumiseen, jos saamasi opiskelupaikka on sellainen, jossa opiskeleminen ei merkittävästi edistä pääsykoesuoritustasi.
Olet saanut opiskelupaikan lääkiksestä, mutta sellaisesta kaupungista, johon et mielelläsi muuta.
Mitä hyötyä paikan vastaanottamisesta voi olla:
– Pääset aloittamaan opinnot vuotta aikaisemmin.
– Jos seuraavana vuonna pääset pääsykokeella mieluisempaan kaupunkiin, saat käytännössä kaikki ensimmäisen vuoden opinnot hyväksiluettua ja pääset aloittamaan opinnot suoraan toiselta vuodelta.
– Vaihtelu virkistää. Voi olla mielenkiintoinen ja avartava kokemus opiskella sellaisessa kaupungissa, johon ei muuten tulisi lähteneeksi.
Mitä hyötyä voi olla siitä, että ei ota paikkaa vastaan:
– Jos säilytät ensikertalaisuutesi, ja sinulla on hyvä ylioppilastodistus tai uskot pystyväsi korottamaan arvosanoja, voit päästä vuonna 2020 suoraan papereilla toivomaasi hakukohteeseen, ja välttyä pääsykoerumbalta.
– Ensimmäisen vuoden lääkisopinnot vaativat paljon töitä. Jos joka tapauksessa haluat toiseen kaupunkiin, ja aiot osallistua pääsykokeeseen uudestaan seuraavana vuonna, voi pääsykokeeseen lukemisen ja lääkisopintojen yhteensovittaminen olla vaikeaa. Todella monet ajattelevat, että opiskelevat vuoden toisessa kaupungissa ja vaihtavat sitten pääsykokeen kautta seuraavana vuonna mieluisempaan hakukohteeseen, mutta todella harva siinä oikeasti onnistuu.
Jos antaa lääkisopinnoille sen työpanoksen, joka niihin tarvitaan, ei pääsykoeharjoitteluun jää energiaa, ja jos olet stressaantunut liiallisesta työmäärästä, niin pääsykoetuloksesi todennäköisesti vain huononee. Jos taas jätät osan ensimmäisen vuoden lääkiskursseista suorittamatta ja valmistaudut pääsykokeeseen, et todennäköisesti pääsekään toisessa kaupungissa aloittamaan toisen vuoden opinnoista, vaan joudut käymään ensimmäisen vuoden uudestaan, ja tällöin menetät aikaisemmasta opintojen aloituksesta saatavan hyödyn, ja valmistut lääkäriksi tai hammaslääkäriksi samaan aikaan kuin jos olisit aloittanut opinnot vuotta myöhemmin.
Jos siis tiedät jo, että et halua johonkin kaupunkiin jäädä, ja aiot hakea seuraavana vuonna toiseen yliopistoon, niin voit säästyä paljolta harmilta, kun et ota paikkaa vastaan, vaan haet ensi vuonna suoraan sellaiseen paikkaan, johon oikeasti haluat.
– Lääketieteen opinnot eivät juuri lainkaan helpota pääsykokeessa menestymistä. Jos aiot osallistua pääsykokeeseen uudestaan, niin saat todennäköisesti enemmän hyötyä opiskelemalla kemiaa tai fysiikkaa. Ja jos jo nyt olet päässyt johonkin lääkikseen, niin sinulla on hyvät edellytykset päästä myös seuraavana vuonna, ja vuosi lisää harjoittelua tuskin ainakaan huonontaa tuloksia. Jos mietit sitä, millaiset mahdollisuudet sinulla olisi parantaa pääsykoesuoritustasi ja päästä mieluisempaan kaupunkiin ensi vuonna, niin voit soittaa minulle, niin pystyn neuvomaan siinä, millaisia asioita sinun kannattaa ottaa huomioon.
Loppujen lopuksi päätös on kiinni omasta arvovalinnasta. Kannattaa siis kysyä itseltään, onko valmis odottamaan vuoden verran, jos sen ansiosta saa paremmat mahdollisudet päästä siihen opiskelupaikkaan, jota kaikkein eniten haluaa, vai onko tärkeämpää päästä nopeasti opiskelemaan edes jotakin. Ja tämä on jokaisen oma päätös.
Omille oppilailleni korostan kuitenkin aina sitä, että elämässä on tärkeää tehdä asioita, jotka tuntuvat mielekkäiltä ja merkityksellisiltä. Jos arvelet, että voisit viihtyä toisella opiskelualalla tai toisessa kaupungissa, ja sillä ei ole sinulle suurta eroa, niin anna mennä vain. Maailmassa tarvitaan monien alojen osaajia, eikä lääkärin, hammaslääkärin tai eläinlääkärin työ suinkaan ole ainoa, joka voi tuntua merkitykselliseltä.
Mutta omaa aikaansa ei kannata käyttää opiskelemalla sellaista alaa, joka ei yhtään kiinnosta. Epäonnistuminen on täysin ok, ja silloin, kun tavoitteet ovat korkealla, niin epäonnistumiset kuuluvat asiaan. Ja ne, jotka jokaisen epäonnistumisen jälkeen nousevat ylös ja jatkavat matkaa uudella energialla, ovat niitä, jotka lopulta saavuttavat omat unelmansa.
Sampo Tiensuu
Lääkisvalmennuksen päävalmentaja